Westankärrin historia

Westankärrin kartano, päärakennus

Westankärrin tila muodostui 1620-luvulla kuuden eri maatilan yhdistämisen kautta.
Axel Oxenstjerna omisti nämä maatilat, jotka olivat tulleet hänen haltuunsa läänityksenä v.1614. Kartanolla oli säterivapaus ainakin vuodesta 1633.
Vuonna 1681 tilaa supistettiin. Se muutettiin kaksoisratsutilaksi sekä ostettiin verotilaksi v. 1757.

Westankärrin kylän keskiajan maanomistajista mainittakoon tuomiorovasti Rötker (1420).

Vuodesta 1614 vuoteen 1681 kartanon omisti Oxenstiernan suku.
Ensimmäinen heidän sukunsa tilanomistaja oli valtakunnankansleri kreivi Axel Oxenstierna (af Södermöre). Hänen jälkeensä valtakunnanmarsalkka vapaaherra Johan Oxenstierna (-1652) ja myöhemmin hänen leskensä kreivitär Margareta Brahe (-1681).

Tämän jälkeen vuoteen 1896 saakka Gezeliuksen suku (myöhemmin aateloitu Olivercreutz) omisti kartanon.
Vuosien 1693-1718 välisen ajan piispa Johannes Gezelius omisti kartanon.

Mainittakoon vielä muutamia omistajia:
Mag. Johan Stenroth (1896-1904)
Erik Bernes (1904-1932)
Vuorineuvos Emil Sarlin (1934-1962)
Vuonna 1962 tila siirtyi Johan Ehrnroothin ja hänen perheensä omistukseen.
Vuonna 2005 omistus siirtyi hänen tyttärelleen Anne-Caroline Forssille.

Tilan mielenkiintoisiin historiallisiin tapahtumiin kuuluu mm. Westankärrin taistelu vuonna 1808 Suomen sodan aikana.
(Lue lisää Göran Erikssonin kirjasta: "Skärgårdskriget 1808 - Striderna vid Kimitoön")

Westankärrin kokonaispinta-ala ulkorakennuksineen on runsaat 1000 ha. Näistä 206 ha on peltoa. Muu alue on metsää, tontteja, teitä ja joutomaata.

Tilalla viljellään viljaa, öljykasveja ja sokerijuurikkaita.

Lampaankasvatus aloitettiin vuonna 2005. Nyt tilalla on yli 200 lammasta.